Mariano Rajoyn virkaa tekevä hallitus. Lähde: Wikipedia.

Hallitus – tarvitaanko sitä?

Espanjan talous kasvaa 3% vaikka hallituksella on kädet sidottu selän taakse. Molemmat valtapuolueet näkevät todennäköisesti mahdollisuuden parantaa asemiaan pelaamalla aikaa ja odottamalla kolmansia vaaleja.

Espanjan pääministeri, Mariano Rajoy julkisti viime viikolla maan virkaa tekevän hallituksen talousennusteen. Tämän vuoden kasvuksi povataan tasaista kolmea prosenttia. Ennuste on hivenen parempi kuin hallituksen aiempi, noin 2.9%:n arvio.

Maa on ollut poliittisessa pattitilanteessa viime vuodenvaihteen vaaleista lähtien kun mikään ryhmittymä ei ole onnistunut rakentamaan itselleen maan repaleisen parlamentin hyväksymää koalitiohallitusta. Espanjaa johtaa yhä edellinen keskustakonservatiivisen, Partido Popularin (PP) Rajoyn virkaa tekevä hallitus. Pattitilanteesta ei ole ollut ulospääsyä vaikka kesäkuussa käytiin uurnilla jo toistamiseen puoleen vuoteen.

Herääkin kysymys: Jos talouden näkymät ovat näinkin hyvät vaikka kapteenin kädet ovat sidotut, tarvitaanko hallitusta ollenkaan? Vaikkakin hauska ajatus, niin vastaus lienee, että todennäköisesti tarvitaan. Espanjalla on ollut onnea siinä mielessä, että edelliseltä hallitukselta ei jäänyt pöydälle mitään yhteiskuntakriittisiä uudistusprojekteja – vertaa Suomen KiKy:t tai SoTe:t. Nykyhallitus onkin saanut nauttia työrauhasta hoitaessaan ainoastaan juoksevia asioita eikä sen ole tarvinnut puolustella uusia linjauksia maan parlamentissa.

Ikuisuuksia ei kuitenkaan voi euroalueen neljänneksi suurinta taloutta ohjata ilman omaa linjaa ja pelkästään välttelemällä karikoita. Esimerkiksi uutta valtion budjettia ei voida tehdä ensi vuodelle, vaan espanjalaisten on tyytyminen ”kierrättämään” tämän vuoden budjetti. Pikkuhiljaa poliittinen epävarmuus rupeaa todennäköisesti jo näkymään investointisuunnitelmissa ja ulkomailta tulevissa sijoituksissa.

Jos uutta hallitusta ei saada muodostettua lokakuun loppuun mennessä odottaa espanjalaisia jo kolmannet parlamenttivaalit vuoden sisään. Syyskuun alussa Rajoyn esittämä koalitio hävisi taas kerran luottamuslauseen maan parlamentissa joten lupaavalta ei näytä. Tarpeeksi suurta halua joustoon tai kompromisseihin ei yksinkertaisesti näytä löytyvän miltään taholta.

Syynä osapuolten haluttomuuteen tehdä yhteistyötä lienee osittain Espanjan historia. Palattuaan parlamentaariseen demokratiaan diktaattori Francisco Francon kuoleman jälkeen vuonna 1975, maata ei ole johtanut yksikään koalitiohallitus. Itse asiassa, maassa on aivan viime vuosiin asti ollut käytännössä kaksipuoluejärjestelmä jossa pelikenttää on vuoroin hallinnut pääministeri Rajoyn keskustakonservatiivinen PP ja sosiaalidemokraattinen PSOE. Poliittinen tasapaino menetettiin kun kuvaan astuivat mukaan vasemmistolainen Podemos ja keskustalainen Ciudadanos jotka ovat onnistuneet kahmimaan tarpeeksi ääniä jotta kumpikaan valtapuolue ei enää onnistu saamaan absoluuttista enemmistöä.

Mitä todennäköisimmin valtapuolueet PP ja PSOE toivovat kolmansia vaaleja ja näkevät näissä mahdollisuuden palata aikaan vanhaan kultaiseen. Kesäkuun vaaleissa PP:n onnistui ainoana puolueena kasvattamaan kannatustaan ja tietenkin puolueessa toivotaan tämän trendin jatkuvan. Sosialistipuolue PSOE ei käy tämän hetken tärkeintä taisteluaan länsirintamalla, vaan ns. itärintamalla Podemosia vastaan joka on aiemmin vienyt siltä ääniä. Nyt kuitenkin näyttäisi siltä että nousukkaan vauhti on hiipumassa ja PSOE:lla olisi uusissa vaaleissa mahdollisuus vallata takaisin menetettyä äänestäjäkenttää. Näin ollen, tulemme tuskin näkemään mitään suurempia ponnisteluja koalitiohallituksen muodostamiseksi ennen lokakuun 30. päivän takarajaa. Sen jälkeen puhalletaan taas kerran peli poikki ja lähdetään valmistelemaan uusia vaaleja.

Näillä näkymin seuraavat vaalit olisivat joulupäivänä. Kaikki puolueet ovat samaa mieltä siitä, että tämä ei ole äänestysinnokkuuden, ja demokratian kannalta se kaikkein paras päivä. On puhuttu lakiehdotuksesta joka tällaisissa uusintavaaleissa puolittaisi vaalikampanjat viikkoon. Valitettavasti puolueet eivät kykene edes olemaan samaa mieltä siitä, kuka tällaisen lakiehdotuksen tuo parlamenttiin.

Edessämme on mielenkiintoinen syksy. Globaalilla tasolla ehkä suurin veikkauksen aihe on se, kumpi tapahtuu aiemmin: Saako Espanja toimivan hallituksen, vai tekeekö Brittien hallitus vihdoin jotain päätöksiä EU:n suhteen? Ainoa mikä lienee varmaa on, että ennen sitä tiedämme kuka on USA:n seuraava presidentti.

--Oskar Helling, 21.9.2016

Kuvateksti: Pääministeri Mariano Rajoyn hallitus on istunut joulukuusta 2011. Kohta vuoden päivät virkaa tekevänä. Kuva: Wikipedia.